Julkaistu 2.5.2024
Taloustutkimuksen vuoden 2023 lopussa julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten faktatieto metsistä on vähäistä. Suurin osa suomalaisista kuvittelee, että Suomen metsävarat supistuvat, koska metsää hakataan enemmän kuin se kasvaa. Todellisuudessa metsävaramme kasvavat, sillä kasvu on ylittänyt vuotuisen puuston poistuman jo 1970-luvulta lähtien. Reilu kolmannes uskoo, että valtio omistaa Suomen metsät. Vain noin 40 % vastaajista tietää, että pääosa metsistä (60 %) on yksityisten perheiden omistuksessa.
Suomalaisten metsiä koskevat asenteet ja mielipiteet jakautuvat alueellisesti. Kehä kolmosen sisäpuolella korostuvat metsien suojeluun ja virkistyskäyttöön liittyvät tekijät, kun taas metsien taloudellinen merkitys ja työllisyys ovat tärkeämpiä maakunnissa.
Metsän keskellä kasvanut näkee ja kokee metsän eri tavalla kuin silloin tällöin luonnonpuistossa vaeltava, joka toivoo usein metsän säilyvän koskemattomana. Metsä hiilensitojana aiheuttaa tunteikasta keskustelua ja ideologinen tieto leviää faktoja nopeammin. Ikimetsä ei ole hiilinielu vaan tuottaa hiilipäästöjä. Kasvaessaan metsä toimii tehokkaana hiilinieluna. On tärkeää, että metsää uudistetaan sen tullessa kasvuaikänsä loppuun. Ellei uudistamiskiertoa tehdä ajallaan, metsän kasvu pysähtyy ja lahoavan puun takia metsästä tuleekin hiilen päästölähde.
Yli 600 000 suomalaiselle metsä on omaisuutta. Kun lapsemme ja heidän lapsensa metsää perivät, omistajien määrä edelleen kasvaa. Monille heistä metsä on tuttu ja tärkeä ympäristö ja myös elinkeino. MTK.n uusin tutkimus kertoo, että suurin osa metsänomistajista haluaa pitää metsät ja niiden hoidon oman suvun sisällä. On hyvin tärkeää, että päätösvalta metsistämme, niiden hoidosta ja hakkuista pysyy kansallisessa päätösvallassa.
Vierailin äskettäin tiedon äärellä – metsässä - metsänomistajan kanssa. Oli mahtava nähdä, kuinka 1960 -luvun lopulla siemenestä kasvatettu kuusimetsä lähestyy loppuhakkuuvaihetta, kuinka nopeasti lehtikuusi on kasvanutkaan ja miltä näyttää visakoivu valmiina viiluna! Viisi vuotta sitten hakattu metsä kasvoi jo elinvoimaista taimikkoa. Kasvava metsä on kaunis! Ehdottomasti parasta oli nähdä metsänomistajan rakkaus omaan metsäänsä ja ymmärrys metsän parhaasta hoidosta. Oikein toteutettu metsän hoito ja uudistus ei ole ympäristöuhka.
Lopetetaan polarisoitunut keskustelu. Tutustutaan uusimpaan ja oikeaan tietoon, hankitaan kokemusta ja tehdään työtä Suomen hyvinvoivien metsien hyväksi. Maaseutu on luonnostaan metsien puolella. Suomihan elää edelleen metsästä.
Kati Annikan kuulumiset